Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen on yleisimpiä ahdistuneisuuden muotoja. Arviolta 10–15 prosenttia ihmisistä kärsii siitä ainakin jossain vaiheessa elämäänsä.

Pelko arvostelluksi tulemisesta tai naurunalaiseksi joutumisesta voi rajoittaa elämää monella tavalla. Se heijastuu ihmissuhteisiin, opintoihin ja työhön, ja voi äärimmillään johtaa muista ihmisistä eristäytymiseen.

– Jos kärsii sosiaalisesta jännittämisestä tai pelosta, on kaikkein tärkein huomata, että silloin pitää systemaattisesti tehdä jotakin. Ei kannata ajatella, että jokin yksittäinen kikka auttaa, sanoo HYKS:n psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

Stenberg on kollegoineen kirjoittanut jännittäjille omahoito-oppaan. Ensin on tärkeää tunnistaa omat ajatuksensa, jotka ylläpitävät sosiaalisia pelkoja. Sen jälkeen voi altistaa itsensä vähitellen erilaisille jännittäville tilanteille.